Byrokratian koukeroita

Aussiviisumien hakeminen on hankalaa puuhaa. Jokainen maahan tuleva joutuu hakemaan viisumia. Viisumeita on niin monia, että välillä on vaikeata edes löytää itselle sopiva viisumi.

Minä tulin tänne Working Holiday -viisumilla, jota voi hakea 18-30 -vuotiaat. Viisumi on voimassa vuoden, ja töitä saa tehdä korkeitaan kuusi kuukautta yhdelle työnantajalle. Working Holiday on helppo viisumi saada. Hakemus tehdään netissä, ja oma viisumini saapui elektronisena sähköpostiin puoli tuntia hakemisen jälkeen. Working Holidayn voi saada vain kerran elämässään, paitsi jos tekee 3 kk seasonal work (esim. farmilla työskentelyä) ensimmäisen vuoden aikana voi saada toisen Working Holiday -viisumin.

No, minua ei kiinnostanut farmityöt (tulin tänne ollakseni Christophin kanssa, enka raataakseni farmilla!) joten päätin hakea partneriviisumia. Tämä oli kylläkin mielessä jo ennen tänne tuloa - partneriviisumin voi saada vain jos on asunut yli vuoden yhdessä, ja Working Holidayn kautta pystyin tämän tekemään.

Tämän vuoden puolessavälissä aloin keräämään papereita viisumia varten. Elokuun 19. päivä kiikutin viimein yli 120-sivuisen hakemuksen Department of Immigration and Citizenshipiin. Hakemuksen täytyy todistaa että suhteemme on aito. Hakemus sisälsi muun muassa rikosrekisteriotteet sekä Australiasta että Suomesta, kirjeitä ystäviltä ja perheenjäseniltä, omat lausunnot suhteesta, vuokrasopimuksia molempien nimissä, puhelinlaskuja, sähköposteja, valokuvia, lentolippuja ja vähän kaikkea muuta mitä sinne keksin! Kun luovutin hakemuksen, jouduin myös maksamaan viisumimaksun, $2565! Tämän lisäksi jouduin maksamaan erikseen esim. rikosrekisteriotteista ja joudun myös menemään lääkärintarkastukseen, joka kustantaa noin $300, eli kokonaissumma hipoo lähemmäs $3000. Melko kallista kahden vuoden viisumista... Ja jos viisumipäätös on kielteinen, senttiäkään ei palauteta.

No, nyt on odoteltu melkein neljä kuukautta ja mitään ei ole kuulunut. Säännöllisin väliajoin tulee soiteltua Department of Immigration and Citizenshipiin, mutta käskevät vain odottaa. Normaali käsittelyaika on kuulemma 6-8 kuukautta.

Working Holiday -viisumini umpeutui 5.9, ja minulle myönettiin automaattisesti Bridging Visa A, jolla saa laillisesti olla maassa viisumipäätöstä odotellessa, mutta maasta ei saa poistua. No, minä halusin jouluksi Suomeen joten jouduin hakemaan maastapoistumisviisumia, eli Bridging Visa B:tä! Senkin saamiseksi täytyi täyttää 8-sivuinen hakemus ja selittää miksi haluaa lähteä maasta. Siihenkin hakemukseen jouduin laittamaan pari kirjettä äidiltä ja tädiltä, selittäen miksi minun pitäisi palata Suomeen (hakemuksessa luki että pitää olla substantial reasons lähteä maasta).

Viime viikolla menin sitten uudelleen Immigration Officeen hakemaan taas toista viisumia. Sain vastaanotosta jonotusnumeron, ja puolentoista tunnin odottelun jälkeen oli viimeinkin minun vuoroni. Virkailija totesi että tätä viisumia ei voi hakea toimistosta, vaan se pitää lähettää postitse. Hän ihmetteli kuka oli antanut minulle jonotusnumeron ja minä sanoin että mies joka siinä istui puolitoista tuntia sitten. Sitten hän soitti yhden puhelun ja käsitteli viisumihakemuksen itse. Sääli varmaan minua kun olin odottanut siinä kiltisti puolitoista tuntia, ja olin varmaan aika uupuneen näköinen kaiken säätämisen jälkeen. Maksoin viisumimaksun $95 ja sain viisumitarran passiin. Itkuhan siinä tuli kun oli niin helpottunut olo! Kerrankin nopeata toimintaa, ja oli oikeastaan onnekasta että vastaanottovirkailija teki virheen, muuten olisin joutunut odottaa päätöstä taas kauemmin, ja jännittänyt viime hetkiin asti, että saanko lentää vai en!

Täältä tullaan Suomi, melkein puolentoista vuoden jälkeen. Toivottavasti lentoemäntien lakko päättyy ennen matkaani... Nahdään kotona :)

Canberra

Lokakuun viimeisen viikonlopun vietin Australian pääkaupungissa Canberrassa, missä suomalainen kaverini Mary viettää Working Holiday -vuotta. Vaikka Canberra on Australian pääkaupunki, siellä on vain noin 350 000 asukasta. Maryn äiti on töissä Suomen suurlähetystössä ja sain asua heidän luona residenssissä.

Suomen suurlähetystö oli mielestäni oikein tyylikäs rakennus.

Keskellä Canberraa sijaitsee tekojärvi. Lauantaina menimme river cruiselle jossa kapteeni ajoi pientä laivaa järven ympäri ja kertoi Canberran historiaa. Se oli tosi kiinnostavaa. Alla hieman kuvia river cruiselta.

 Commonwealth Avenue Bridge. Sillan keskellä näkyvät kivet ovat Lontoon Waterloo Bridgestä.

 Taustalla Telstra Tower.

 Kellotorni, josta kuului sulosäveliä...

 National History Museum, jonka sivussa on pistekirjoitusta. Tällä paikalla oli aikaisemmin sairaala, joka räjäytettiin. Iso tiiliskivi lensi räjähdyksessä toiselle puolelle järveä 12-vuotiaan tytön päähän, tappaen hänet.

Muistomerkki kohdalla missä tyttö oli seisonut. Tosi surullinen tarina.

National Art Gallery.

Lippuja rivissä. Tässä ovat aakkosjärjestyksessä ne maat, joilla on suurlähetystö Australiassa.

 Minä ja Mary laivalla.

Laivan edessä, kapteenikin pääsi kuvaan.

River cruisen jälkeen menimme tutstumaan National Art Galleryyn. Minä tykkäsin tosi paljon! Siellä oli tunnettujen maalareiden teoksia, modernia taidetta, designia ja historiallisia esineitä. Löytyi sieltä Tapio Wirkkalan tarjotinkin! Museokäynnin jälkeen menimme keskustaan.

 National Art Gallery.

Canberran keskusta.

Illalla oli Halloween-juhlat suurlähetystöllä. Loppuillasta menimme Maryn kanssa ensiksi irkkupubiin ja sen jälkeen Hippo-baariin jossa soitettiin tosi hyvää live-musiikkia.

Mehiläisenä Halloweenina. Sylissä Maryn ihana Jack Russell -pentu, Nasu.

Hippo-baarissa.

Sunnuntaina kävimme lounaalla Botanical Gardensin kahvilassa, jossa Mary on ollut töissä. Tämän jälkeen kävimme lähellä sijaitsevassa Telstra Towerissa, josta oli hienot näkymät Canberran ylitse.

Lähes 200-metrinen Telstra Tower. 

Tornista oli upeat näkymät.

Iltapäivällä menimme Musem of Australian Democracy -museoon. Museorakennus on vanha parlamenttirakennus.

Museorakennus oli tosi näyttävä.

 Museossa oli muun muassa näyttely aboriginaalien historiasta.

Australian War Memorial järven toisella puolella.

Old Parliament Housen edessä sijaitseva aboriginaalien telttaleiri on ollut pystyssä vuosikymmeniä. Aboriginaalit osoittavat mieltään siitä, että heidän pyhää maata ei kunnioiteta.

Canberra oli oiken hieno kaupunki. Kiinnostavaa Canberrassa on se, että se on kokonaan rakennettu suunnittelukilpailun voittoehdotuksen mukaan (Eliel Saarinenkin teki aikanaan ehdotuksen Canberran asemakaavasta). Canberrassa sijaitsee kaikki hallinnolliset rakennukset, ja Canberra onkin tosi hyvä paikka tutustua Australian historiaan.

Tyttöviikonloppu

Syyskuun alussa sain vieraan Suomesta, kun lukiokaverini Hilkka tuli tervehtimään minua. Hilkka on vaihdossa Melbournen yliopistossa ja tuli viikonlopuksi käymään Brisbanessa.

Hilkka tuli jo perjantai-aamuna ja sain sen päivän vapaaksi töistä. Perjantai meni kaupunkiin tutustuessa. Kävelimme keskustasta Botanical Gardensiin ja sieltä South Bankiin ja Kangaroo Pointiin. Meillä kävi tosi hyvä tuuri sään kanssa, sillä silloin sattui juuri olemaan Brisbanen ensimmäinen kunnon kevätpäivä ja saimme nauttia helleilmoista! Oli tosi kiva kävellä kaupungissa oikein toen teolla, kun on viime aikoina vaan istunut töissä. Tutustuin itsekin paljon paremmin Brisbaneen, ja tämähän on oikein hieno paikka :D

Botanical Gardens, josta on hienot näkymät joelle ja Story Bridgelle.

Kangaroo Point, josta on parhaat näkymät Brisbanen keskustaan.

Minä ja Hilkka Kangaroo Pointissa.

Illalla menimme keskustaan drinkeille...

...ja söimme korealaista ruokaa.

Lauantaina menimme West Endiin. Siellä on joka lauantai markkinat, joissa myydään vaatteita, käsintehtyjä tavaroita ja tuoreita ruoka-aineksia. Matkalla pysähdyimme tunnelmallisessa Three Monkeys -kahvilassa. West Endista otimme City Catin, eli lautan, pitkin Brisbane Riveriä. Joki jakaa Brisbanen ja lautta onkin tosi hyvä tapa nähdä mahdollisimman paljon Brisbanea. Lautalta poistumme New Farmissa, ja sieltä junalla kotiin päin. Matkalla junalle pysähdyimme vielä toisilla markkinoilla nimeltään Valley Markets jotka sattuivat eteemme.

Erittäin makoisia juomia... Nam nam :)

West Endin markkinoiden alkupäässä.

 Lautalla, Brisbanen keskusta kasinoineen taustalla.

South Bank.

Story Bridge, yksi Brisbanen kuuluisimmista ja hienoimmista maamerkeistä.

 Kotiin tullessamme menimme grillialueelle grillaamaan kaikennäköisiä herkkuja joista nautimme ilta-auringossa.

Illalla menimme katsomaan Brisbane Festivalin avajaisia, eli vuosittaista River Fire -ilotulitusnäytöstä. Se kun sattui juuri samalle viikonlopulle kun Hilkka oli täällä. Kävipä tuuri! Istuimme Botanical Gardensissa, josta näkyi tosi hyvin upea Story Bridge, jonka päältä ammuttiin paljon ilotulituksia. F-111 hävittäjät lensivät yleisön yllä ja silta räiskyi ilotuliksia kokonaiset puoli tuntia!

Sunnuntai oli hieman sateinen, joten vietimme päivän Paddingtonissa. Paddington on tunnelmallinen kaupunginosa josta löytyy kaikenlaista vanhanaikaista kivaa :)

 Kahvilan kupitkin olivat ihanan vanhanaikaiset.

Kuten kuvista näkyy tuli viikonloppuna ennen kaikkea herkuteltua :D

Lukemista

Viime viikkoina olen yrittänyt loytää suomenkielistä lukemista Brisbanessa, mikä ei ole helppoa. Kirjakaupoissa myydään luonnollisesti vain englanninkielisiä kirjoja, joten seuraava valinta oli kaupungin kirjastot. Lähikirjastoissa ei ollut kirjoja muilla kielillä kuin englannilla, ja sieltä neuvottiin menemään keskustan pääkirjastoon. Siellä oli kirjoja monella kielellä mutta ei suomeksi, eikä edes ruotsiksi :( No, päädyin sitten nettiin... Suomalaisilta nettisivustoilta postitetaan suurimmaksi osaksi vain Suomeen, joten sekään ei onnistunut. Lopulta löysin ruotsalaisen Bokus.com-sivuston josta pääsin ostamaan ruotsinkielisiä kirjoja. Tilasin kirjat viime perjantaina, ja tänään jo pääsin hakemaan kirjat postista. Nyt nauttimaan lukemisesta!

Ostin Stieg Larssonin Millennium-trilogian, kun sitä on hehkutettu joka puolella. Postimaksu oli lopulta kalliimpi kuin itse kirjat, mutta sain koko setin alle 300 kruunulla, joten olen tosi tyytyväinen.

Veronpalautus

Pari viikkoa sitten menin läheiselle Indooroopillyn ostarille. Siellä on keskellä ostaria pieni koppero, jonka kyljessä lukee "Tax returns $99". Puhuin siellä erittäin ystävällisen Aasialaisen miehen kanssa, jolle selitin tilanteeni. Eli olen Australiassa WH-viisumilla, mutta olen asunut samassa paikassa kauan aikaa, enkä ole reissannut ympäriinsä tavallisen WH-viisumilaisen tavoin. Tuo WH-viisumin verotus on hankala asia, sillä siitä on niin paljon ristiriitaista tietoa. WH-viisumilaisen kun kuuluu aina maksaa veroa 29 %, sillä hän on "non-resident for tax purposes". Mutta toisaalta kaikki jotka ovat asuneet Australiassa yli puoli vuotta ovat "resident for tax purposes"... No, heti ensiksi mies kysyi minulta, että suunnittelenko Australiaan jäämistä, ja kun vastasin myöntävästi, hän sanoi että sitten olen "resident for tax purposes". Sitten hän kysyi minulta kaikenlaisia muita kysymyksiä ja kertoi minulle lopulta loistavat uutiset. Koska olen ansainnut viime vuonna niin vähän, saan kaikki veroni takaisin. Täällä saa tienata $15 000 vuodessa verottomasti. No, nyt oli kuin olikin ilmestynyt summa kokonaisuudessaan tililleni. Oi tätä onnen päivää!!! :D

St Lucia

Perjantaina oli kämppiksemme syntymäpäivä, ja tänään menimme kolmistaan Curry Connections -nimiseen intialaiseen ravintolaan. Ravintola sijaitsee St Luciassa. St Lucia on läheinen kaupunginosa, joka on eniten tunnettu yliopistostaan. University of Queensland, eli UQ, on Queenslandin vanhin yliopisto. Kämppiksemme opiskelee kyseisessä yliopistossa, joten lounaan jälkeen hän esitteli meille kampusta.

Minä ostin eilen uuden pokkarikameran, sillä entinen oli yli kuusi vuotta vanha, ja alkoi vedellä viimeisiään. Enkä sitä valtavaa järkkäriä jaksa raahata joka paikkaan... Alla hieman tänään ottamiani kuvia.

Minä ja Christoph Curry Connections -ravintolassa.

 Intialainen jälkiruoka, kulfi.

UQ:n kampus oli tosi kiva, paljon vihreitä alueita ja lammikoita.

Kampus sijaitsee joen rannalla.

Sillalla pääsee joen yli.

Back to Bollywood

Heinäkuussa alkoivat taas tanssiharkat. Minä innostuin myös kokeilemaan hip hoppia, joka on minulle melko uutta. Hip hop oli haastavaa mutta hauskaa. Torstaisin tanssimme kuudesta yhdeksään, bollywoodia ja hip hoppia. Molemmat olivat niin kivoja, ja torstaista tuli uusi lempipäiväni, kun pääsi tanssimaan!

Kurssi kesti neljä viikkoa, ja opimme tansseja jotka esitimme Ekka-festivaaleilla. Ekka, eli Royal Queensland Show, on festivaali/karnevaali joka pidetään Brisbanessa joka elokuu. Ensimmäinen Ekka pidettiin 1876! Ekka alkoi tapahtumana, jonne maanviljelijät toivat eläimiä näytille. Ekka kasvaa joka vuosi, ja nyt siellä on jo kaikenlaista: maailmanpyöriä, koiranäyttelyitä, konsertteja, muotiesityksiä, ja ennen kaikkia krääsää jota ihmiset voivat ostaa (eli kaikenlaisia muovista tehtyjä turhuuksia, sellaista mitä Suomessa myydään vappuna).

Ennen lauantain esitystä tanssikaverini Megin kanssa. Mentiin esityksen jälkeen yhdessä vielä kiertelemään Ekkaa.

Suosikkini olivat tietty kaikki iiiiihanat koirat. Tämä koiranpentu on 11-viikkoinen.

Uskaltauduin poseeraamaan tämän hauskan laaman kanssa.

Ennen keskiviikon esitystä. Ostin muuten eBaysta oman Bollywood-asuni, ja se on niin kaunis, että haluaisin vaan kuljeskella se päällä kokoajan! :)

Pyöräretki

Viime viikolla Christoph osti pyörän eBaysta, ja tänään päästiin vihdoinkin vähän pyöräilemään yhdessä! Otettiin juna South Bankiin, ja sieltä pyöräiltiin sillan yli Brisbanen kasvitieteelliseen puutarhaan. Sieltä pyöräiltiin joen vartta Toowongiin, josta otettiin juna takaisin kotiin. Brisbanessa on tosi hyviä pyöräteitä, joten oli kivaa pyöräillä :)

Sillalla joen yli... Kuvassa vasemmalla South Bank ja oikealla Brisbanen keskusta.

South Bank.

Tosi hyviä pyöräteitä löytyi koko joen varrelta.

Upouudella sillalla, joka yhdistää South Bankin Miltoniin.

Kylmä!

Nyt täällä alkaa ihan oikeasti olla talvi. Varsinkin aamuisin lämpötilat putoavat helposti alle kymmenen asteen. Tylsintä on, että lämpötilat putoavat myös sisätiloissa. Täällä kun ei ole keskuslämmitystä eikä pattereita, ja seinät ovat paperinohuita, niin pitää sisälläkin istuskellessa olla paksut vaatteet päällä. Pääsisipä saunaan...

Arkea ja juhlaa

Pari viikkoa sitten olimme Christophin opiskelukavereiden häissä Gold Coastilla. Sekä seremonia että vastaanotto pidettiin kirkossa. Kirkko oli tosi moderni ja vaatimaton, ihan erilainen kuin kirkot Helsingissä. Muistutti enemmän Messukeskusta kokolattiamattoineen ja muovituoleineen. Seremonia oli kaunis ja kesti noin tunnin. Sen jälkeen tarjottiin juotavaa ja pientä purtavaa. Vastaanotto alkoi parin tunnin päästä. Outoa oli, että vain noin puolet seremoniaan osallistuneista oli kutsuttu vastaanottoon. Tuli hieman paha mieli varsinkin kun jotkut meidän kaverit joutuivat lähtemään kotiin... Vastaanotto oli melko tyypillinen; siellä syötiin, juotiin, tanssittin ja pidettiin puheita.

Minä ja Christoph kirkon ulkopuolella.

Vastanaineet!

Vastanaineet sukulaisten kanssa.

Ihanan persoonaallinen häätanssi.

Hääleikkejä...

 Minä sain kimpun, josta Christoph oli näköjään tosi iloinen :D

Viime viikon maanantaina oli Queen's Birthday, joka on täällä kansallinen vapaapäivä. Minä vietin iltapäivän Bookfestissa, joka on maailman suurin vanhojen kirjojen myyntitapahtuma. Brisbane Convention & Exhibition Centressä järjestetyssä tapahtumassa oli kilometreittäin kirjoja. Löysin Liza Marklundin ruotsinkielisen kirjan sekä kivan taidelehden. On kiva lukea ruotsinkielistä kirjaa, sillä kyseistä kieltä tulee harjoiteltua tosi vähän. Täällä kun on suomalaisia kavereita, ja blogiakin päivitän suomeksi, joten suomea on tultu harjoiteltua hieman enemmän.

Bookfestissä oli enemmän kirjoja kuin jaksoi selata...

Keskiviikkona minulla oli ensimmäinen ajotuntini! Ajaminen meni yllättävän hyvin. Ajaminen on täällä kuitenkin tosi erilaista. Ensinnäkin liikenne on vasemmanpuoleinen. Täällä on myös liikenneympyröitä melkein joka kadunkulmassa! Taajamissa nopeusrajoitukset ovat 60 km/h joka tuntuu melko nopealta ratin takana ollessa. Aina välillä tuli laitettua pyyhkimet päälle vilkun sijaan, kun ovat eri puolella täkäläisissä autoissa :D Mutta opettaja sanoi minun ajaneen tosi hyvin.

Tänään kävimme tutustumassa Paddingtonin kaupunginosaan. Brisbanessa asuva suomalainen tuttuni Tuija oli suositellut sitä tunnelmallisena paikkana. Paddingtonin pääkatu Latrobe Terrace on tunnettu antiikki- ja second hand -liikkeistään ja oli oikein kiva paikka!

Vinnies, eli St Vincent de Paul Societyn second hand -liike on paikallinen UFF. Näitä löytyy ympäri Australiaa, mutta kyseinen kauppa oli hienoin Vinnies missä olen ollut!

Paddington Antique Centrestä löytyy ihan kaikkea samuraimiekoista antiikkihuonekaluihin ja vintagevaatteista vanhoihin kirjoihin. 150 dollarilla olisi saanut omakseen tämän 1920-luvulla Pariisin lavoilla käytetyn tanssijan asun!