Tästähän tietenkin innostuin ja kysyin heti Christophilta jos hän osallistuisi kanssani, ja hän suostui. Päästäkseen osallistujaksi piti radiokanavan sivuilla täyttää hakemus jossa oli muun muassa kysymys, että miksi juuri teidän pitäisi voittaa matka Suomeen. Heitin sinne jotain saunatarinoita, ja kuinka ollakaan seuraavana päivänä tuli puhelu, ja olimme mukana kisassa. Christophia haastateltiin radiossa noin viikkoa ennen kilpailua ja sitten alkoi tekniikoiden harjoittelu. Päätimme käyttää eestiläistä kantotapaa, joka on monta kertaa voittanut kisat Suomessa. Eli minä ylösalaisin Christophin selässä :D
Koko tammikuun oli satanut kaatamalla ja pari päivää ennen Australia Daytä koko festivaali peruttiin ja näin ollen myös akankantokilpailu. Australia Daynä oli sitten oikein hieno ilma, tyypillistä.
Kilpailua ei kuitenkaan kokonaan peruttu, vaan siirrettiin muutamalla viikolla eteenpäin. Viime viikonloppuna koitti sitten viimein totuuden hetki. Kilpailu järjestettin launtaina puolen päivän maissa rugbystadionilla, jossa oli joku rugbytapahtuma, missä muun muassa rugbytähdet jakoivat allekirjoituksia. Meitä kiinnosti vain kilpailuun osallistuminen. Christophin opiskelukaveri Steve tuli Gold Coastilta asti pitämään meille peukkuja.
Ennen kilpailun alkua täytimme lomakkeita, juttelimme juontajien kanssa sekä valmistauduimme kisaan. Miesten turvavälineet koostuivat polvisuojista, naisilla taas oli kypärät.
Akankantokisoissa oli kaksi osakilpailua ja kummassakin osakilpailussa viisi paria. Osakilpailujen voittajat jatkoivat sitten finaaliin. Rata oli noin 100 metriä pitkä ja siinä oli kaikenlaisia esteitä, muun muassa kylmälaukkuja, ilmapatjoja ja pallomeri :)
Valitettavasti emme voittaneet kilpailua, olimme itse asiassa osakilpailumme toiseksi viimeinen pari. Mutta meillä oli kyllä tosi hauskaa, ja oli oikein mukavaa kokeilla Suomen kansallisurheilua ;)
Alla vielä Steven ottamia sekä radiokanavan nettisivuilta bongattuja valokuvia.
Kilparata.
Ryhmäkuva ennen kilpailun alkua.
Tyylikästä!
Meidän vieressä juoksi toinenkin Suomea edustanut pari, mutta hekään eivät päässeet finaaliin asti :(
Melkein kaikki kilpailijat ottivat saman kantotavan.
Radan alussa olimme vielä aika tasoissa.
Mutta sitten jäimme jälkeen.
Siellä minä roikuin! On kyllä harvinaisen viehättävä asento ja kuvakulma.
Koala lohdutti häviäjää.
Saimme tuollaiset hienot mitalit.
