torstai 9. joulukuuta 2010

Byrokratian koukeroita

Aussiviisumien hakeminen on hankalaa puuhaa. Jokainen maahan tuleva joutuu hakemaan viisumia. Viisumeita on niin monia, että välillä on vaikeata edes löytää itselle sopiva viisumi.

Minä tulin tänne Working Holiday -viisumilla, jota voi hakea 18-30 -vuotiaat. Viisumi on voimassa vuoden, ja töitä saa tehdä korkeitaan kuusi kuukautta yhdelle työnantajalle. Working Holiday on helppo viisumi saada. Hakemus tehdään netissä, ja oma viisumini saapui elektronisena sähköpostiin puoli tuntia hakemisen jälkeen. Working Holidayn voi saada vain kerran elämässään, paitsi jos tekee 3 kk seasonal work (esim. farmilla työskentelyä) ensimmäisen vuoden aikana voi saada toisen Working Holiday -viisumin.

No, minua ei kiinnostanut farmityöt (tulin tänne ollakseni Christophin kanssa, enka raataakseni farmilla!) joten päätin hakea partneriviisumia. Tämä oli kylläkin mielessä jo ennen tänne tuloa - partneriviisumin voi saada vain jos on asunut yli vuoden yhdessä, ja Working Holidayn kautta pystyin tämän tekemään.

Tämän vuoden puolessavälissä aloin keräämään papereita viisumia varten. Elokuun 19. päivä kiikutin viimein yli 120-sivuisen hakemuksen Department of Immigration and Citizenshipiin. Hakemuksen täytyy todistaa että suhteemme on aito. Hakemus sisälsi muun muassa rikosrekisteriotteet sekä Australiasta että Suomesta, kirjeitä ystäviltä ja perheenjäseniltä, omat lausunnot suhteesta, vuokrasopimuksia molempien nimissä, puhelinlaskuja, sähköposteja, valokuvia, lentolippuja ja vähän kaikkea muuta mitä sinne keksin! Kun luovutin hakemuksen, jouduin myös maksamaan viisumimaksun, $2565! Tämän lisäksi jouduin maksamaan erikseen esim. rikosrekisteriotteista ja joudun myös menemään lääkärintarkastukseen, joka kustantaa noin $300, eli kokonaissumma hipoo lähemmäs $3000. Melko kallista kahden vuoden viisumista... Ja jos viisumipäätös on kielteinen, senttiäkään ei palauteta.

No, nyt on odoteltu melkein neljä kuukautta ja mitään ei ole kuulunut. Säännöllisin väliajoin tulee soiteltua Department of Immigration and Citizenshipiin, mutta käskevät vain odottaa. Normaali käsittelyaika on kuulemma 6-8 kuukautta.

Working Holiday -viisumini umpeutui 5.9, ja minulle myönettiin automaattisesti Bridging Visa A, jolla saa laillisesti olla maassa viisumipäätöstä odotellessa, mutta maasta ei saa poistua. No, minä halusin jouluksi Suomeen joten jouduin hakemaan maastapoistumisviisumia, eli Bridging Visa B:tä! Senkin saamiseksi täytyi täyttää 8-sivuinen hakemus ja selittää miksi haluaa lähteä maasta. Siihenkin hakemukseen jouduin laittamaan pari kirjettä äidiltä ja tädiltä, selittäen miksi minun pitäisi palata Suomeen (hakemuksessa luki että pitää olla substantial reasons lähteä maasta).

Viime viikolla menin sitten uudelleen Immigration Officeen hakemaan taas toista viisumia. Sain vastaanotosta jonotusnumeron, ja puolentoista tunnin odottelun jälkeen oli viimeinkin minun vuoroni. Virkailija totesi että tätä viisumia ei voi hakea toimistosta, vaan se pitää lähettää postitse. Hän ihmetteli kuka oli antanut minulle jonotusnumeron ja minä sanoin että mies joka siinä istui puolitoista tuntia sitten. Sitten hän soitti yhden puhelun ja käsitteli viisumihakemuksen itse. Sääli varmaan minua kun olin odottanut siinä kiltisti puolitoista tuntia, ja olin varmaan aika uupuneen näköinen kaiken säätämisen jälkeen. Maksoin viisumimaksun $95 ja sain viisumitarran passiin. Itkuhan siinä tuli kun oli niin helpottunut olo! Kerrankin nopeata toimintaa, ja oli oikeastaan onnekasta että vastaanottovirkailija teki virheen, muuten olisin joutunut odottaa päätöstä taas kauemmin, ja jännittänyt viime hetkiin asti, että saanko lentää vai en!

Täältä tullaan Suomi, melkein puolentoista vuoden jälkeen. Toivottavasti lentoemäntien lakko päättyy ennen matkaani... Nahdään kotona :)

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Canberra

Lokakuun viimeisen viikonlopun vietin Australian pääkaupungissa Canberrassa, missä suomalainen kaverini Mary viettää Working Holiday -vuotta. Vaikka Canberra on Australian pääkaupunki, siellä on vain noin 350 000 asukasta. Maryn äiti on töissä Suomen suurlähetystössä ja sain asua heidän luona residenssissä.

Suomen suurlähetystö oli mielestäni oikein tyylikäs rakennus.

Keskellä Canberraa sijaitsee tekojärvi. Lauantaina menimme river cruiselle jossa kapteeni ajoi pientä laivaa järven ympäri ja kertoi Canberran historiaa. Se oli tosi kiinnostavaa. Alla hieman kuvia river cruiselta.

 Commonwealth Avenue Bridge. Sillan keskellä näkyvät kivet ovat Lontoon Waterloo Bridgestä.

 Taustalla Telstra Tower.

 Kellotorni, josta kuului sulosäveliä...

 National History Museum, jonka sivussa on pistekirjoitusta. Tällä paikalla oli aikaisemmin sairaala, joka räjäytettiin. Iso tiiliskivi lensi räjähdyksessä toiselle puolelle järveä 12-vuotiaan tytön päähän, tappaen hänet.

Muistomerkki kohdalla missä tyttö oli seisonut. Tosi surullinen tarina.

National Art Gallery.

Lippuja rivissä. Tässä ovat aakkosjärjestyksessä ne maat, joilla on suurlähetystö Australiassa.

 Minä ja Mary laivalla.

Laivan edessä, kapteenikin pääsi kuvaan.

River cruisen jälkeen menimme tutstumaan National Art Galleryyn. Minä tykkäsin tosi paljon! Siellä oli tunnettujen maalareiden teoksia, modernia taidetta, designia ja historiallisia esineitä. Löytyi sieltä Tapio Wirkkalan tarjotinkin! Museokäynnin jälkeen menimme keskustaan.

 National Art Gallery.

Canberran keskusta.

Illalla oli Halloween-juhlat suurlähetystöllä. Loppuillasta menimme Maryn kanssa ensiksi irkkupubiin ja sen jälkeen Hippo-baariin jossa soitettiin tosi hyvää live-musiikkia.

Mehiläisenä Halloweenina. Sylissä Maryn ihana Jack Russell -pentu, Nasu.

Hippo-baarissa.

Sunnuntaina kävimme lounaalla Botanical Gardensin kahvilassa, jossa Mary on ollut töissä. Tämän jälkeen kävimme lähellä sijaitsevassa Telstra Towerissa, josta oli hienot näkymät Canberran ylitse.

Lähes 200-metrinen Telstra Tower. 

Tornista oli upeat näkymät.

Iltapäivällä menimme Musem of Australian Democracy -museoon. Museorakennus on vanha parlamenttirakennus.

Museorakennus oli tosi näyttävä.
 Museossa oli muun muassa näyttely aboriginaalien historiasta.

Australian War Memorial järven toisella puolella.

Old Parliament Housen edessä sijaitseva aboriginaalien telttaleiri on ollut pystyssä vuosikymmeniä. Aboriginaalit osoittavat mieltään siitä, että heidän pyhää maata ei kunnioiteta.

Canberra oli oiken hieno kaupunki. Kiinnostavaa Canberrassa on se, että se on kokonaan rakennettu suunnittelukilpailun voittoehdotuksen mukaan (Eliel Saarinenkin teki aikanaan ehdotuksen Canberran asemakaavasta). Canberrassa sijaitsee kaikki hallinnolliset rakennukset, ja Canberra onkin tosi hyvä paikka tutustua Australian historiaan.