Hups, niin se kesä ja syksykin vierähti kaiken kivan merkeissä ja lupaamani blogikirjoitus kesälomastani tulee hieman viiveellä :) Olin jo kauan
haaveillut pääseväni joskus joogalomalle ja haave kävi toteen heinäkuussa kun
vietin kesälomani Alpeilla joogaten. Minulle oli ehtinyt kertyä vajaa viikko
lomaa ja vietin koko loman ulkomailla. Yhdistin joogalomaan vielä lyhyen
kaupunkilomankin.
Netistä löysin
Sivananda Yogan sivuston. Heillä on ashrameita eli joogakeskuksia ympäri
maailmaa. Lähin löytyi Itävallan Alpeilta ja kun Hulluille Päiville tuli vielä
tarjouslentoja Müncheniin, joka on yksi lähimmistä kaupungeista, oli minulle
ihan selvää että sinne suuntaisin :) Vietin kaksi yötä Münchenissä ja kolme
yötä ashramissa Itävallan Alpeilla.
Lentoni lähti
aikaisin keskiviikko-aamuna ja saavuin Müncheniin jo puoli kymmenen maissa. Lentokentältä
ostin päiväkortin, joka oikeuttaa joukkoliikenteessä matkusteluun koko päivän
ajan. Münchenissä on yksi maailman parhaista joukkoliikenneverkostoista johon
kuuluu juna, metro, bussi ja raitiovaunu. Kaupunki on jaettu vyöhykkeisiin ja
riippuen kuinka kauas haluaa matkustaa, päiväkortti kustantaa 5-12 euroa.
Lentokentältä
otin junan keskustaan ja jätin matkalaukkuni rautatieasemalle säilytykseen.
Keskustasta suuntasin kohti Nymphenburgin linnaa. 1600-luvulla rakennettu linna
oli aikoinaan Baijerin hallitsijoiden kesäresidenssi. Linna ja sitä ympäröivä
puisto ovat molemmat valtavia. En jaksanut koluta koko linnaa läpi joten tutustuin
vain osaan siitä. Pääaula oli upea ja ihastelin kattofreskoja varmaan puolisen
tuntia. Ympäröivä puisto oli tosi hieno mutta niin valtava, etten meinannut
löytää sieltä pois!
Pääaula ihastutti värikkäillä freskoillaan ja kauniilla yksityiskohdillaan.
Tutustuin myös muutamaan muuhun huoneeseen.
Linna takapihan puolelta.
Sliipatun puiston lisäksi alueella oli metsämaisempaa ympäristöä.
Näettekö tekin heijastuksessa sydämen? ♥
Neues Rathaus Marienplatzin puolelta.
Tosi kaunis rakennus. Ajatella, että ihmiset tekevät siellä päivittäin töitä!
Ovat varmaan tottuneita, että ihmiset tulevat heidän työpaikalleen hengailemaan :D
Siegestor (Voitonportti).
Eksyneenä piti vähän lepäillä ruohikossa.
Palatsilta
suuntasin takaisin keskustaan. Hain matkalaukkuni asemalta ja checkasin sisään
hotelliin. Paikka jossa asuin oli nimeltään The 4you Hotel and Hostel ja se
sijaitsi aivan päärautatieaseman tuntumassa. Minulla oli oma huone omalla
kylpyhuoneella. Budjettihotelliksi paikka oli aivan mainio! Huone oli siisti ja
paikka tosi hiljainen. Huoneen hintaan kuului myös aamiainen joka oli aika
basic mutta kelpasi minulle. Suosittelen todella tuota paikkaa jos tarvitsee
hyvän yöpymispaikan edullisesti :)
Huoneeni The 4you Hotel and Hostelissa.
Hotellilta menin
lähettyvillä sijaitsevaan Yam Deliin lounaalle. Paikka oli todella nimensä
arvoinen. Sain tuolla koko reissuni parhaan aterian!
Lounaaksi söin superhyvää salaattia jossa oli muun muassa mustia linssejä, perunoita ja kesäkurpitsanuudeleita. Sen lisäksi vielä herkullinen siemenleipä ja hummus. Juomaksi tuorepuristettu omena-päärynä-porkkanamehu. Nam!
Tyytyväisenä
lähdin seuraavaksi Englischer Garteniin, joka on yksi maailman isoimmista
puistoista. Oli ihanaa kävellä puistossa ja katsella ilta-auringosta nauttivia
ihmisiä. Puistossa olikin tosi paljon porukkaa vaikka oli arki-ilta.
Kiinnostavinta oli ehkä aaltoileva kanava, jossa ihmiset uivat ja surffasivat.
Illalla kävin vielä syömässä falafelit Max Pett -ravintolassa.
Chinesischer Turm, eli kiinalainen torni. Tornin juurella oli tuhansia ihmisiä juomassa olutta ja syömässä makkaroita.
Puistossa oli kaunis auringonlasku.
Suosittu surffauskanava.
Fiinimpi falafel.
Seuraavana aamuna
suuntasin keskustaan tutustumaan Müncheniin upeisiin rakennuksiin. Marienplatzin
ympäristössä voi nähdä muun muassa 1800-luvun lopulla rakennetun koristeellisen
raatihuoneen (Neues Rathaus) sekä 1400-luvulla rakennetun punertavan Frauenkirchen.
Valtavien kaarien alla ihmettelemässä.
Tosi kaunis rakennus. Ajatella, että ihmiset tekevät siellä päivittäin töitä!
Ovat varmaan tottuneita, että ihmiset tulevat heidän työpaikalleen hengailemaan :D
Sotamuistomerkki.
Yksi Frauenkirchen koristeellisista ovista.
Frauenkirche sisältä.
Frauenkirchelta kävelin läheiselle Viktualienmarktille, valtavalle torille jossa myydään kaikkea ruoasta turistikrääsään.
Viktualienmarktin
lähettyvillä oli Basic Bio -niminen luontaistuotekauppa jonka yläkerrassa toimi
kasvisravintola. Buffetista sai koota itselleen annoksen ja se maksettiin
painon mukaan. Ihan mielettömän herkullista ruokaa!
Viktualienmarktilta
kiirehdin takaisin päärautatieasemalle, olin nimittäin ilmoittautunut mukaan
päiväretkelle joka suuntasi Dachaun keskitysleirille. Olen aina ennen mennyt
ihan itse matkoillani, mutta nyt teki mieli vain antaa jonkun muun hoitaa
kaiken. Päiväretki maksoi parikymppiä ja se sisälsi juna- ja bussimatkat
keskitysleirille ja takaisin sekä englanninkielisen kierroksen oppaamme kanssa.
Portissa luki "Arbeit macht frei" eli "työ tekee vapaaksi", natsien usein käyttämä fraasi.
"May the example of those who were exterminated here between 1933-1945 because they resisted Nazism help to unite the living for the defence of peace and freedom and in respect for their fellow men."
Vangeilla oli vaatteissa eri väriset symbolit, jotta pystyi tunnistamaan mikä heidän "rikoksensa" oli. Kun tämä muistomerkki pystytettiin 1960-luvulla, osa väreistä (esim. homoseksuaalien vaaleanpunainen) jätettiin pois koska niiden kuvastamat "rikokset" olivat edelleen rikoksia.
Tämä muistomerkki kuvastaa miten jotkut vangit heittäytyivät mieluummin sähköiseen piikkilankaan ja kuolivat kuin jäivät keskitysleirille.
Tässä huoneessa kaikki inhimillisyys katosi: vangeilta ajeltiin päät ja heille annettiin samanlaiset vaattet. Tästä lähtien heidät tunnettiin pelkkänä numerona.
Parakit, jotka vain pienenivät mitä enemmän ihmisiä leirille tuotiin. Nämä ovat ne isoimmat parakit.
"Suihkuhuone."
Kaasukammion sisällä. Dachau oli lähinnä "työleiri" eikä sieltä ole todisteita joukkomurhista. Vankeja kuitenkin kuoli milloin mistäkin, muun muassa surkeasta hygieniasta.
Krematorio.
Kaikki ovat tietenkin oppineet keskitysleireistä koulussa, mutta kun Dachaussa kiersi ja kuuli vielä oppaalta erittäin tarkasti mitä siellä oli tapahtunut, oli itkussa pitelemistä. Monta kertaa kierroksen aikana silmäni kostuivat oppaan kertoessa keskitysleirin tapahtumista. En vain voi ymmärtää, miten ihminen voi olla niin julma. Kysyinkin oppaalta miten hän kykenee palaamaan paikalle kerta toisensa jälkeen. Hän vain totesi, että yrittää välttää tulemasta paikalle kahtena peräkkäisenä päivänä. Vaikka kokemus oli järkyttävä, olen kuitenkin tyytyväinen, että kävin Dachaussa, sillä kierros oli erittäin opettava. Kenen tahansa olisi hyvä joskus käydä tuollaisella alueella ymmärtääkseen paremmin mitä on tapahtunut. Dachau oli rankka kokemus joten loppuilta meni sitä miettiessä ja Münchenin katuja kulkiessa.
Karlsplatz.
Siegestor (Voitonportti).
Neogoottinen raatihuone näytti aika pelottavalta iltahämärässä.
Illallisen söin
Prinz Myshkin -ravintolassa.
München oli tosi kiva kaupunki ja olen iloinen, että vietin siellä pari päivää ennen kuin jatkoin matkaani Itävallan puolelle. Syömäni ruoat ne vasta mahtavia olivatkin!
Perjantai-aamuna oli siis aika suunnata sinne joogakeskukseen! Olin ostanut junalippuni ennakkoon netistä. Junassa huomasin, että melkein kaikki istuimet olivat varattuja. Kysyin eräältä mieheltä, miksi vapaita paikkoja ei ole. Hän osasi kertoa, että junalipun lisäksi olisi vielä pitänyt ostaa erillinen istumapaikka! Oma matkani sujui sitten matkalaukun päällä istuen kun en ollut tajunnut tätä outoa käytäntöä. Onneksi junamatka kesti vain puolitoista tuntia :) Vaihdoin vielä Wörglissä lähijunaan ja siellä sain onneksi istumapaikan. Loppuetappi kesti noin puoli tuntia ja Kitzbühel-nimisellä juna-asemalla oli vastassa tilaamani alppitaksi joka vei minut joogakeskukseen asti.
Perjantai-aamuna oli siis aika suunnata sinne joogakeskukseen! Olin ostanut junalippuni ennakkoon netistä. Junassa huomasin, että melkein kaikki istuimet olivat varattuja. Kysyin eräältä mieheltä, miksi vapaita paikkoja ei ole. Hän osasi kertoa, että junalipun lisäksi olisi vielä pitänyt ostaa erillinen istumapaikka! Oma matkani sujui sitten matkalaukun päällä istuen kun en ollut tajunnut tätä outoa käytäntöä. Onneksi junamatka kesti vain puolitoista tuntia :) Vaihdoin vielä Wörglissä lähijunaan ja siellä sain onneksi istumapaikan. Loppuetappi kesti noin puoli tuntia ja Kitzbühel-nimisellä juna-asemalla oli vastassa tilaamani alppitaksi joka vei minut joogakeskukseen asti.
Näkymiä junasta.
Olin varannut
itselleni oman huoneen ashramin ohessa toimivasta hotellista. Asettauduin
taloksi ja neljältä suuntasin sitten ulkona sijaitsevalle joogalavalle.
Sivanandajooga oli melko erilaista kuin muut kokeilemani joogat. Tunti alkoi
tulishengityksellä jonka jälkeen tehtiin muutama aurinkotervehdys.
Aurinkotervehdyskin oli ihan erilainen kuin mihin olen tottunut, mutta siinä
oli vain kaksitoista eri liikettä joten opin sen melko nopeasti. Oli hienoa
joogata ulkona ja kirjaimellisesti tervehtiä aurinkoa :) Aurinkotervehdyksen
jälkeen teimme muutamia eri asanoita joissa pysyttiin melko kauan. Tämäkin oli
minulle uutta, sillä olen tottunut liikkuvampaan flow-joogaan. Tunti päättyi
pitkään loppurentoutukseen eli savasanaan.
Huoneeni.
Huoneeni ikkunasta näkyi joogakeskuksen päärakennus.
Näkymät joogalavalta.
Hotellin takapihalla hengaili vuohia.
Tämä kaveri kiipesi välillä ihmisten joogamatoille nauttimaan auringosta.
Joogatunnin jälkeen hotellilla tarjoiltiin päivällinen. Sivananda-filosofian mukaan paras ruoka joogeille on lakto-vegetaarinen. Hotellin ruoka oli niin hyvää! Seisovasta pöydästä tarjoiltiin aina joku keitto ja salaatteja. Pääruokana oli joku kasvispaistos ja lisukkeena esim. bulguria, quinoaa, hirssiä tai polentaa. Jälkkäriäkin oli joka aterialla. Jos joogalomalla haluaisi laihtua niin tämä olisi ainakin väärä paikka siihen ;)
Päivällisen
jälkeen oli vuorossa iltaohjelma, jossa intialainen Uma Krishnamurthy piti luennon joogan filosofiasta. Luennon jälkeen menin nukkumaan ohjelmatäytteisen päivän jälkeen. Seuraavana aamuna
heräsin juuri ennen kuin meditaatio alkaisi, eli noin 5.55. Kiirehdin alas
meditaatiosaliin ja olin siellä muutaman minuutin yli kuuden. Kaikki istuivat jo
hiljaa paikoillaan. Aluksi istuttiin noin puoli tuntia ihan hiljaa. Tuo hiljaa
istuminen ei oikein avautunut meikäläiselle kun vaan kurkin kelloa joka viides
minuutti. Meditaation jälkeen tehtiin tulihengitystä. Minulle ei oikein sopinut
tulihengitys tyhjällä vatsalla kuudelta aamulla. Seuraavaksi oli vuorossa
kirtanien laulanta. Se oli kivaa, kuka nyt ei laulamisesta pitäisi? :) Edessä
ohjaajat soittivat harmonia ja bongorumpuja ja lauloimme yhdessä kirtaneita
sanskriitiksi. Lauluvihossa oli myös sanojen käännökset, että tiesi mitä
lauloi. Tämän jälkeen yksi ohjaajista piti luennon ja luki kirjasta.
Englanninkielisille oli jaettu kuulokkeet ja luento tulkattiin mikrofonin
kautta kuulokkeisiin. Koska olin tullut hieman myöhässä minulla ei ollut
kuulokkeita ja kuuntelin siinä sitten saksankielistä höpötystä puolisen tuntia
ymmärtämättä mitään :D Lopuksi laulettiin vielä päätöslaulu. Meditaatiosalissa
oli alttari, jossa oli sivanandajoogan perustajien kuvat. Päätöslaulun aikaan
yksi ohjaajista pyöritti kynttilää kuvien edessä ja lopulta käveli kynttilän
kanssa kaikkien luokse. Kynttilän ympäriltä sai sitten käsillä ottaa ilmaa ja ”puhdistaa
kasvonsa”. Ja sitten vielä kumarrettiin alttarille päin.
Meditaatiohuone.
Kahdeksalta taas
joogattiin ja kymmeneltä oli brunssi. Loppupäivän lähinnä nukuin kun oli niin
kuuma ettei tehnyt mieli mennä minnekään. Iltapäiväjoogan
ja päivällisen jälkeen lähdin kävelylle kahden muun naisen kanssa. Kuumuus oli
vähän hellittänyt ja oli oikein mukavaa kävellä metsässä ja vuoristoissa.
Päädyimme lopulta rauhallisen järven rannalle jonka lämpimässä vedessä oli
ihana pulikoida.
”Valitettavasti”
iltameditaatio meni meiltä ohitse tuon retken takia joten loppuilta meni sitten
omassa huoneessa lueskellessa. Seuraavana aamuna jätin taas meditaation väliin
ja suuntasin suoraan aamujoogaan. Brunssin jälkeen kävelin läheiseen kylään,
Reithiin. Se oli tosi suloinen alppikylä.
Matkalla Reithiin.
Iltapäivän
ohjelmassa oli joogan lisäksi hiljainen kävely. Kävelimme kaikki yhdessä läheisen
kukkulan laelle. Tarkoitus oli, että kaikki olisivat hiljaa jotta kuulisimme
luonnon äänet paremmin. Olihan siinä ihan eri tavalla valppaana kun ei kokoajan
pölöttänyt. Takaisinmatkalla sai sitten puhua jos halusi :) Tuo hiljainen kävely luonnossa
sopi kyllä minulle paljon paremmin kuin hiljaa istuminen huoneessa!
Viimeisenä päivän
ehdin vielä meditoida, joogata ja syödä hyvin ennen kuin shuttle vei minut
takaisin Münchenin lentokentälle.
Täytyy kyllä
sanoa, että tuollainen loma oli niin rentouttava! Siellä olin keskellä
vuoristoa, ympärillä vain luontoa ja en tehnyt muuta kuin söin, nukuin ja
joogasin. Hieman aluksi kauhistutti, että tulenko olemaan ihan väsynyt
aikaisten aamumeditaatioiden takia, mutta jätin ne sitten pari kertaa väliin
kun ne eivät palvelleet minua. Vaikka ashramin idea on, että kaikkeen pitää
osallistua, kukaan ei välittänyt jos et tullutkaan meditaatioon.
Omassa
joogaharjoituksessani on sekä fyysisiä että henkisiä puolia, mutta olin
kuitenkin yllättynyt kuinka ”uskonnollinen” ashram oli. Kaikki opettajat olivat
vaihtaneet nimensä intiankielisiksi ja kävelivät ympäriinsä oransseissa
vaatteissa. Välillä tuli sellainen olo, että tämä on joku lahko. En myöskään
lämmennyt sille, että perustajia palvottiin kuin jumalia (kynttiläseremonia ja
alttarille kumartaminen). No, maassa maan tavalla. Oli kuitenkin hienoa kokea
tuollainen paikka ja voisin hyvin mennä uudestaan johonkin toiseen heidän
ashrameista. Esimerkiksi tuo Bahamalla sijaitseva ashram voisi olla kiva :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti