Minunkin tieni johti vihdoinkin ikuiseen kaupunkiin, kun vietin joulun ja uudenvuodenaton välipäivät Roomassa. Ostin lennot Hulluilta päiviltä ja matkaan lähdin tapaninpäivänä. Torstai-iltana lentokoneen laskeuduttua Fiumicinon lentokentälle, otin junan Rooman keskustaan eli Terminin asemalle.
Terminiltä piti olla 15 minuutin kävelymatka majoitukseen mutta Rooman sokkeloisia katuja kävellessä tunsin olevani ihan eksyksissä. Kysyin sitten lopulta tietä pienestä pizzapaikasta ja he osasivat neuvoa, että paikka löytyisi ihan kulman takaa.
Soitin ovikelloa ja oven avasi nuori, iloinen nunna. Olin siis varannut huoneen nunnaluostarista. Olin saanut vinkin, että Italiassa on paljon nunnaluostareita jotka tarjoavat majoitusta ja kun rupesin asiaa selvittelemään, ilmeni että tällaisia paikkoja oli kymmeniä! Siitä vain sitten valitsemaan :) Oma majoitukseni oli nimeltään Casa Il Rosario. Valitsin sen keskeisen sijainnin takia. Huone omalla kylpyhuoneella maksoi 58 euroa yöltä. Hintaan kuului myös aamiainen. Sisar Esperanza johti minut huoneeseeni. Ikkunasta ulos katsoessani, huomasin että huone oli kadulle päin vaikka olin varatessani pyytänyt sisäpihan puoleista huonetta. Sisar Esperanza antoi minulle avaimen toiseen huoneeseen, mutta muisti sitten että siinä ei ollut omaa kylpyhuonetta. Hän pahoitteli, että luostari oli jo täynnä mutta lopulta minulle löytyi pihanpuoleinen huone. Huone oli paljon pienempi kuin ensimmäinen huone, mutta otin suosiolla sen, sillä kadulta kuului sen verran ääntä. Tämä huone oli ihan hiljainen, ainoa ääni mikä välillä kuului oli lokkien kirkuna. Huone oli askeettinen mutta tosi puhdas. Nunnaluostari lieneekin hyvä vaihtoehto kämäisille budjettimajoituksille, kun nunnat siellä kuuraavat minkä ehtivät.
Luostarissa ei ollut muita sääntöjä, kuin että ulko-ovi suljettiin klo 23, joten ennen sitä piti tulla takaisin tai jäi ulkopuolelle itkemään :) Kello oli jo kymmenen kun olin asettautunut. En halunnut lähteä palloilemaan sokkeloisille kaduille, vaan menin takaisin kulman takana olevaan pizzapaikkaan ja söin iltapalaksi pizzaa. Roomassa löytyy lähes joka kadunkulmasta paikkoja jotka myyvät pizza al taglio. Näissä paikoissa isoista pizzoista voi valita haluamansa palan ja se maksetaan painon mukaan.
Seuraavana aamuna heräsin aikaisin aamupalalle joka sekin oli melko askeettinen (ei mitään tuoretta syötävää). Aamiaiseen kuului korppuja/keksejä/sämpylöitä ja niiden päälle oli erilaisia hilloja, marmeladeja ja sulatejuustoja. Aamiaispöydästä löytyi myös maitoa ja muroja sekä juomaksi mehua, teetä ja kahvia.
Aloitin päiväni kävelemällä raikkaassa ulkoilmassa kauniita nähtävyyksiä katsellen. Kävelyreittini varrella näin ensimmäiseksi Fontana di Trevin. Sieltä jatkoin espanjalaisille portaille ja Piazza del Popololle.
Terminiltä piti olla 15 minuutin kävelymatka majoitukseen mutta Rooman sokkeloisia katuja kävellessä tunsin olevani ihan eksyksissä. Kysyin sitten lopulta tietä pienestä pizzapaikasta ja he osasivat neuvoa, että paikka löytyisi ihan kulman takaa.
Vihdoinkin perillä. Ovessa vain pienellä paikan nimi. Jouluvalot sentään hieman erottivat oven muista ovista.
Huoneeni Casa Il Rosariossa.
Huoneeni seinäkoriste.
Luostarissa ei ollut muita sääntöjä, kuin että ulko-ovi suljettiin klo 23, joten ennen sitä piti tulla takaisin tai jäi ulkopuolelle itkemään :) Kello oli jo kymmenen kun olin asettautunut. En halunnut lähteä palloilemaan sokkeloisille kaduille, vaan menin takaisin kulman takana olevaan pizzapaikkaan ja söin iltapalaksi pizzaa. Roomassa löytyy lähes joka kadunkulmasta paikkoja jotka myyvät pizza al taglio. Näissä paikoissa isoista pizzoista voi valita haluamansa palan ja se maksetaan painon mukaan.
Seuraavana aamuna heräsin aikaisin aamupalalle joka sekin oli melko askeettinen (ei mitään tuoretta syötävää). Aamiaiseen kuului korppuja/keksejä/sämpylöitä ja niiden päälle oli erilaisia hilloja, marmeladeja ja sulatejuustoja. Aamiaispöydästä löytyi myös maitoa ja muroja sekä juomaksi mehua, teetä ja kahvia.
Aloitin päiväni kävelemällä raikkaassa ulkoilmassa kauniita nähtävyyksiä katsellen. Kävelyreittini varrella näin ensimmäiseksi Fontana di Trevin. Sieltä jatkoin espanjalaisille portaille ja Piazza del Popololle.
Rooman kuuluisin suihkulähde Fontana di Trevi.
Espanjalaiset portaat koostuvat 138 askelmasta.
Näkymä portailta Piazza di Spagnalle.
Portaiden yläpäästä löytyi joulukuvaelma.
Suloinen talo portaiden vieressä.
Tällainenkin tyyppi hengaili portailla.
Piazza del Popolo eli "ihmisten aukio". Jos seisoo kaarevan muurin päädyssä ja kaveri seisoo suihkulähteen kohdalla, voi kuulemma kuulla mitä toinen sanoo sillä ääni matkustaa kaaressa. En valitettavasti päässyt kokeilemaan, että toimiiko.
Piazza del Popolo. Vasemmalla näkyy toinen kahdesta identtisestä kirkosta. Kirkkoja piti kuulemma rakentaa kaksi, että kaksi eri uskontokuntaa olisivat tyytyväisiä. Kirkkojen välissä kulkee yksi Rooman pääkaduista, Via del Corso. Via del Corso on kävelykatu joka on täynnä kauppoja ja kahviloita.
Roomassa katukyltitkin olivat upeita!
Via del Corsolla eksyin johonkin random kirkkoon, joka oli aika hieno!
Muutaman korttelin päästä löytyi seuraava kirkko.
Lounasta söin Il Margutta -nimisessä kasvisravintolassa joka on perustettu vuonna 1979!
Paikassa oli hieno sisustus...
...ja herkullista ruokaa! Lounas maksoi 12 euroa ja sillä hinnalla sai koota oman annoksensa isosta buffetpöydästä. Hintaan kuului myös keitto, leipää, vettä, mehua ja jälkiruoaksi hedelmäsalaattia.
Lounaan jälkeen palasin majoitukseen hieman lepäilemään ja illalla kävin vielä ihastelemassa Colosseumia joka sijaitsi ihan nunnaluostarin lähellä. Rakennus oli upeasti valaistu ja näytti aivan uskomattomalta iltahämärässä.
Illallista söin Il Girasole -nimisessä ravintolassa. Paikka oli suosittu sekä paikallisten että turistien keskuudessa ja seinältä löytyi ravintolassa vierailleiden jättämiä viestejä eri kielillä. Alkupalaksi söin fiori di zucca fritti con alici, friteerattuja kesäkurpitsan kukkia juuston ja anjovisten kera (kiinnostava kokemus, mutta ei mikään makuelämys). Pääruoaksi söin herkullista sienipizzaa.
Lauantai-aamuna
lähdin aamupalan jälkeen kohti Vatikaania. Ostin bussilipun (6 €) joka
oikeuttaa koko päivän joukkoliikenteellä matkusteluun. Perille päästyäni, Musei
Vaticanin ulkopuolella oli pitkä jono. Jonon vieressä oli kymmenittäin myyjiä,
jotka yrittivät saada ihmiset osallistumaan opastettuihin kierroksiin,
pelottelemalla että jonossa saisi seistä useita tunteja. Minä kuitenkin jäin
sitkeästi jonottamaan, ja leppoisasti siinä meni vain vajaa tunti.
Museo oli aivan valtava ja kiertelin eri saleissa jotka jo itsessään
olivat taideteoksia. Kun sitten pääsin Sikstuksen kappeliin joka on tunnettu Michelangelon maalamasta katosta, tirautin onnen kyyneleet nähdessäni niin kauniin näyn.
Olin muutama kuukausi ennen käynyt Sinebrychoffin museossa
Michelangelo-näyttelyssä ja oli ihan huikeata vihdoinkin nähdä tämä kaikki ihan
oikeasti. Kappelin katto on kyllä kauneinta mitä kukaan ihminen on ikinä saanut
aikaan… Ymmärrän hyvin, että Michelangelolle tuli kaikenlaisia selkäongelmia
kun hän vuosia kattoa maalasi. Mulla kipeytyi niska sen vartin aikana kun niitä
kattofreskoja ihastelin :D
Kiersin loput
museosta ja sen jälkeen palasin vielä takaisin siihen kauneimpaan huoneeseen
koska halusin mahdollisimman tarkkaan muistaa tuon ihmeen.
Yksityiskohta ryijyistä, joita oli kokonainen käytävä täynnä.
Huoneet olivat toinen toistaan koristeellisempia.
Sikstuksen kappeliin johtavan portaikonkin katto oli tosi upea. Kysyin vartijalta kuka sen on maalannut ja hän vastasi auttavalla englannillaan: "No Raffaello. No Michelangelo. No important". Nauratti, että "no important" oli maalannut jotain niin hienoa.
Seuraava hieno sali. Sikstuksen kappelissa ei saanut ottaa kuvia joten suosittelen itse käymään paikan päällä :)
Musei Vaticanin kaunis portaikko.
Pihalla paistoi aurinko!
Lounaaksi söin
taas pizza al tagliota. Jälkkäriksi söin vielä italialaista jäätelöä ja sitten
oli kyllä huono olo :D
Jäätelöä Rooman auringossa.
Lounaan jälkeen
kävin vielä katselemassa Vatikaanissa sijaitsevaa Pietarinkirkkoa mutta sisälle en enää jaksanut jonottaa...
Kirkko symbolisoi päätä, ja toria ympäröivät pylväskäytävät ovat käsivarret jotka syleilevät torilla olevia ihmisiä :)
Koko päivä meni Vatikaanissa ja iltapäivällä menin takaisin nunnaluostariin hengailemaan vähäksi aikaa. Illalla otin bussin Pantheonia kohti.
Busseista sen verran, että ovat niin täynnä ihmisiä! Ensimmäinen bussi joka saapui oli niin täynnä ihmisiä, ettei sinne mahtunut sisälle. Toinen bussi samaten. Kolmaskin bussi oli ihan yhtä täynnä ihmisiä, mutta päätin tunkea sinne tai olisin seissyt koko yön bussipysäkillä. Sisällä oli varmaan yli sata ihmistä eikä siellä ollessa todellakaan voinut miettiä sellaista asiaa kuin personal space...
Altare della Patrian patsaat ja kaunis auringonlasku näyttivät hienoilta yhdessä.
Suloiset lapset odottamassa bussia. Tämä perhe otti lopulta taksin kun ei halunnut tunkea sisälle bussiin :D
Jäin pois bussista Largo di Torre Argentinan kohdalla.
Largo di Torre Argentinalla voi nähdä antiikkisten temppeleiden raunioita.
Matkalla Pantheonille näin tämän hienon elefanttipatsaan.
Pantheon ulkoa. Senkin edessä komeilee obeliski, joita voi nähdä ympäri Roomaa.
Pantheon on antiikin Rooman parhaiten säilynyt rakennus. Tuhansia vuotta vanha rakennus oli kyllä yllättävän hyvässä kunnossa!
Katon läpi näki yötaivaan.
Pantheonissa oli paljon ihmisiä.
Pantheonilta jatkoin matkaa läheiselle Piazza Navonalle. Siellä järjestettiin markkinat ja koko tori oli ihmisiä täynnä. Tämä herra myy tässä jotain feikkilaukkuja. Kaupustelijoita näkyikin tosi paljon ympäri kaupunkia (varsinkin turistikohteissa) myymässä mitä ihmeellisempiä asioita.
Öinen Rooma on kyllä tosi tunnelmallinen :)
Matkalla takaisin majoitukseen piti taas käydä ihastelemassa kaunista Colosseumia.
Myöhemmin illalla menin syömään Ops!-nimiseen ravintolaan, joka sijaitsi hieman keskustan ulkopuolella.
Paikka oli tosi viihtyisä, buffetpöydästä sai noutaa mitä halusi ja ruoka
maksettiin painon mukaan. Istuin ravintolassa syömässä ja hetken päästä
viereiseen pöytään ilmestyi yhdeksän hengen porukka. He pyysivät minua
liittymään seuraan. Selvisi, että he ovat kaikki paikallisia ja ulkona
viettämässä yhden synttäreitä. Eräs yksin matkustelun eduista on ehdottomasti
se, että tutustuu helpommin paikallisiin. Oli tosi mukavaa olla mukana
italialaisissa synttärijuhlissa ja sain tosi paljon hyviä vinkkejä joita ei
varmasti matkaoppaista löydy. Kymmenen jälkeen jouduin kiittämään puolestani ja lähtemään
takaisin majoitukseen että ehtisin sisälle ennen ovien sulkeutumista.
Ruoka oli hyvää ja seura vielä parempaa :)
Syntymäpäiväsankari tarjosi vielä kaikille jälkiruoat. Kuvassa maukas manteli-marja-jälkkäri. Sain myös maistella suklaavanukasta ja vegaanista tiramisua.
Sunnuntaina
lähdin Colosseolle päin. Monet olivat sanoneet, että sinne voi joutua
jonottamaan useita tunteja. Minä olin paikalla noin varttia ennen kuin Colosseo
avasi ja joudun odottamaan tasan sen vartin :) Kipusin portaat ja eteeni
avautui valtava Colosseo. Siellä ne gladiaattorit huvittivat katsojia kauan
sitten ja nyt minä sain olla siellä. Oli muuten aivan huikea paikka!
Kuvasta se ei ehkä välity, mutta askelmat olivat tosi massiiviset!
Jee, lisää aurinkoa!
Kauniit näkymät Colosseolta.
Rakkauden kaupungissa...
Colosseo näytti upealta aamuauringossa.
Yläpuolella lentävät lokit loivat dramaattista tunnelmaa.
Areena.
Aloitin kierrokseni toisesta kerroksesta...
...ja jatkoin vielä ykköskerrokseen. Lisämaksusta olisi saanut vielä opastuksen ylimpään ja alimpaan kerrokseen, mutta minulle riitti nuo :)
Colosseolta
jatkoin Foro Romanolle, joka sijaitsi aivan Colosseon vieressä. Samalla
pääsylipulla (12 €) pääsi molempiin paikkoihin. Foro Romano oli antiikin Rooman
keskus. Alue oli tosi iso ja jaksoin tutkia siitä ehkä puolet.
Maanantaina satoi koko päivän. Aamupalan jälkeen lähdin tutustumaan Trasteveren kaupunginosaan.
Ensimmäinen näky oli tämä kaunis riemukaari.
Puissa kasvoi mandariineja :)
Colosseo Foro Romanolta nähtynä.
Lounasta söin pienessä paikassa, jossa sai valita kuudesta eri pastasta ja kuudesta eri kastikkeesta haluamansa yhdistelmän. Jälkkäriksi söin suklaamuffinsin ja sitten oli taas huono olo :D Lounaan jälkeen menin tutustumaan Castel Sant'Angeloon, valtavaan mausoleumiin, joka sijaitsee Vatikaanin lähellä Tiber-joen varrella. Saavuin Castel Sant'Angelolle kahden maissa joten rakennukseen oli aika pitkä jono.
Castel Sant'Angelo ulkoa.
Yksi Ponte Sant'Angelon, mausoleumille johtavan sillan, enkeleistä.
Kierrokseni mausoleumissa alkoi näiden upeiden käytävien lävitse.
Castel Sant'Angelon sisäpiha.
Castel Sant'Angelosta oli hienot näkymät joelle.
Jono vain piteni pitenemistään. Oikeassa ala-kulmassa näkyy taas niitä kaupustelijoita. Kun olin matkalla Castel Sant'Angelolle rupesi satamaan kaatamalla ja näin miten kaupustelijat juoksivat piiloon feikkilaukkujensa kanssa ja palasivat hetken päästä kädet täynnä sadetakkeja ja sateenvarjoja :D
Rakennuksen katolta oli hienot maisemat Vatikaanille päin.
Castel Sant'Angelosta lähdin vielä katsomaan Vatikaania. Roomassa on ihan eri tunnelma päivisin ja öisin joten lempipaikat kannattaa kokea molempina aikoina. Olin saanut edellisenä iltana vinkin, että Pietarinkirkon aukiolta löytyy kaksi paikkaa, joissa seisomalla kaikki pylväskäytävän pilarit linjautuvat toistensa taakse ja halusin mennä aukiolle löytämään nämä paikat.
Nelirivinen pylväskäytävä näytti aluksi ihan normaalilta...
...kunnes kuumeisen etsinnän jälkeen löysin vihdoinkin sen paikan, mistä katsomalla kaikki pylväät linjautuivat toistensa taakse. Tämä antoi sen vaikutelman, että pylväitä olisi ollut vain yksi rivi. Huikeata :)
Komea Pietarinkirkko Piazza Pialta nähtynä.
Ensimmäiset näkymät Trasteverestä.
Tämä rakennus näytti ihan tavalliselta ulkoa...
...mutta sisältä löytyi upea kirkko!
Trasteveren kattojen yllä.
Puun oksat loivat ihanan kaaren portaiden ylle.
Herkullisen näköistä pizzaa, mutta mulla oli jo tässä vaiheessa pizza overdose joten suuntasin muualle lounaalle :)
Basilica di Santa Maria in Trastevere. Kirkko on yksi Rooman vanhimmista.
Kirkko oli myös mielestäni kaunein missä reissullani kävin.
Kirkon rukoushuone.
Basilica di Santa Maria in Trasteverekin oli ulkoa paljon vaativattomampi kuin sisältä.
Hauska auto Trasteveressä.
Viimeiset näkymät sateisesta Trasteverestä.
Lounasta söin pienessä Salotto 42 -ravintolassa jossa sain reissuni ehdottomasti parhaimman aterian!
Salotto 42 ulkopuolelta.
Monipuolinen buffetlounas maksoi 15 euroa. Terveellinen ruoka oli tervetullutta vastapainoa kaikelle pizzalle jota olin viime päivinä syönyt :)
Lounaslautaseni ja lounasseurani... Tummaa leipääkin löytyi!
Pieni paikka oli todella tunnelmallinen, ainoa ongelma buffetpaikoissa on, että tulee aina syötyä likaa :D Varsinkin kun ruoka on niin sairaan hyvää!
Tyytyväisenä jatkoin matkaa Largo di Torre Argentinalle, jonka ohi olin kävellyt pari päivää aikaisemmin matkallani Pantheonille. Alueella toimii myös löytökissakoti missä on yli 150 kissaa. Yksi työntekijöistä muisti kaikkien kissojen nimet ja kuinka kauan he olivat löytökodissa asuneet!
Largo di Torre Argentina päiväsaikaan.
Löytökissakodin ovella oli vastassa tällainen kaveri.
Myynnissä oli kaikenlaista kissa-aiheista tavaraa, joiden tuotto meni suoraan löytökissakodin ylläpitämiseen.
Löytökissakodissa oli myös erillinen huone vammaisille kissoille. Eläinten ystävänä teki pahaa nähdä kissoja ilman silmiä, korvia tai raajoja.
Onneksi on kuitenkin olemassa tällainen paikka missä kissoista pidetään hyvää huolta.
Kissat olivat kyllä tosi suloisia ja leppoisia. Yksi kissa oli hauska, aina kun joku ihminen kumartui alas rapsuttelemaan muita kissoja, tämä kissa hyppäsi kumartelevan henkilön selkään :D
Kukkuu!
Sokea kissa juomassa vettä.
Uusi ystävä :)
Kissatalolta kävelin takaisin nunnaluostarille, matkalla näin vielä paljon hienoja rakennuksia. Roomassa kun kirkkoja ja tuhansia vuosia vanhoja rakennuksia löytyy joka kadunkulmasta, ei matkailijana tarvitse ihmetellä, että mihin sitä tänään menisi.
Valtava monumentti Altare della Patria. Monumentin edustalla on tuntemattoman sotilaan hauta. Haudan molemmilla puolilla on ikuinen tuli jota kaksi sotilasta valvovat vuorokauden ympäri.
Hieno patsas ja portaikko nunnaluostarin lähellä sijaitsevassa palatsissa.
Illalla tapasin yhden lauantai-illan synttäriseurueen
roomalaisista joka näytti minulle kaupunkia. Hän tiesi tosi paljon kotikaupungistaan
ja oli aivan mahtavaa saada yksityinen opaskierros kaupungissa :) Tavallisena
turistina kun ei näe pintaa syvemmälle. Kävely sateisessa Roomassa ja illallinen tunnelmallisessa ravintolassa kruunasivat kyllä ihan mahtavan loman.
Bruschettaa Mimi e Coco -ravintolassa.
Roomassa oli niin ihanaaaaa!!! Oli ihan mieletöntä kulkea
siellä ja miettiä mitä kaikkea siellä on aikojen saatossa tapahtunut. Rooma on
niin iso ja vanha kaupunki, että sieltä löytyy varmasti aina jotain uutta
näkemistä. Neljä päivää meni tosi nopeasti ja tuntui että ehdin saada vain
pintaraapaisun tästä upeasta kaupungista. Heitin kuitenkin kaksi kolikkoa
Fontana di Treviin, mikä tarun mukaan tarkoittaa, että palaan sinne vielä!