Lokakuussa vietin
kolme päivää Dublinissa lukiokaverini kanssa. Lontoossa asuva Nora oli kysynyt
milloin tulisin taas käymään, mutta koska olin jo käynyt Lontoossa pari kertaa,
ehdotin että tapaisimme jossain muualla. Paikaksi valikoitui Dublin, jossa kumpikaan
ei ollut käynyt ja jonne kumpikin halusi mennä :) Ostin Norwegianin alesta
suorat menopaluulennot jotka maksoivat 85 euroa!
Saavuin itse
Dubliniin perjantaina puoli seitsemän aikaan illalla. Ja kun Irlannissa oltiin
niin tottakai satoi :) Otin lentokenttäbussin hotellin lähettyville ja koska
oli pimeätä ja sateista, menin hotellille odottelemaan Noraa, joka saapui pari
tuntia minun jälkeen. Nora tekstasi jäätyään bussista pois ja lähdin häntä
vastaan. Tuntui hassulta olla uudessa kaupungissa ja tavata kadulla vanha tuttu
:) Menimme tunnelmalliseen pubiin syömään ja vaihtamaan kuulumisia. Ruoka nyt oli
sellaista pubiruokaa mutta musiikki mitä parasta! Siellä oli kaksi miestä
laulamassa perinteisiä irkkulauluja ja soittamassa kitaraa. Kaikki paikalliset
tunsivat laulut ja lauloivat iloisesti mukana. Puolenyön maissa suuntasimme sitten
hotellille nukkumaan. Hotelli jossa asuimme oli nimeltään Dergvale Hotel ja kahden hengen huone maksoi 75 euroa yöltä. Hotelli sijaitsi hieman Dublinin keskustan pohjoispuolella. Hotellihuone oli mukava ja hiljainen ja sijaintikin ihan passeli (hotelli sijaitsi ihan Dublinin pääkadun, O'Connell Streetin lähettyvillä).
Lauantaiksi olin
varannut meille päiväretken joka lähti aikaisin aamulla. Koska aamiainen olisi
alkanut vasta kahdeksalta, hotelli järkkäsi meille aikaisemman aamiaisen. Siihen
kuului suunnilleen muroja ja paahtoleipää :D Matkalla bussille kävimme
vielä kaupan kautta ostamassa hedelmiä matkaevääksi.
Päiväretki, johon
osallistuimme oli Collins Day Toursin järjestämä ja maksoi 30 euroa per nenä.
Bussi oli ihan täynnä ihmisiä ja irkkuopas selitti mitä kummallisempia juttuja.
Välillä taisivat hänen vitsinsä mennä ihmisiltä vähän ohi…
Ensimmäinen
pysähdyspaikkamme oli Wicklow Mountains National Park, Dublinin eteläpuolella sijaitseva kansallispuisto.
Kansallispuiston ensimmäinen näkymä oli tämä kaunis järvimaisema.
Vesi oli kylmää ja kirkasta!
Matka jatkui ruohikon ylitse metsäisempiin maisemiin.
Metsä oli kuin jostain sadusta!
Irlanti ansaitsee kyllä lisänimensä The Green Island. Kuvista ei edes välity miten luonto oli paikoitellen melkein ihan neonvihreätä!
Seuraava järvi. Alueen nimi on Glendalough eli "kahden järven laakso".
Kävelimme sillan ylitse katsomaan taustalla näkyviä raunioita.
Alueella ollessa tuli kokoajan Braveheart mieleen. Ei ihme, sillä vaikka elokuvan tapahtumat sijoittuvat Skontlantiin, on elokuva kuvattu juuri täällä Wicklow'ssa.
Ja matka jatkui...
Parin tunnin
ajomatkan jälkeen pääsimme vihdoinkin seuraavaan pysähdyspaikkaamme Kilkennyyn.
Kilkenny oli täynnä kahviloita ja pubeja. Opas oli sanonut bussissa, ettei
kukaan ikinä ole saanut huonoa lounasta Kilkennystä. Meidän reissun jälkeen
ainakin yksi ihminen on saanut :D Tilasin pienestä kahvilasta herkulliselta
kuulostavat linssi-perunapihvit. Sain paistettua einesperunamuusia jonka
sisällä oli raakaa punasipulia ja raakaa paprikaa sekä ehkä viisi kappaletta
linssiä. Taas piti mennä hedelmäkaupan kautta hakemaan helpotusta huonoon oloon
:D
Kilkennyssä paistoi aurinko!
Kaupungin symboli, Kilkenny Castle.
En ole hirveän
usein osallistunut päiväretkiin, mutta se oli helpoin tapa päästä näkemään
Irlannin vehreätä maaseutua. Mutta luulen, että pelkkään kansallispuistoon
suunnistava retki olisi riittänyt. Nyt puistossa jäi tosi vähän aikaa, eikä
oikeasti ehtinyt nauttia maisemista. Opas näytti esimerkiksi hienon
järvimaiseman josta olisin halunnut nauttia, mutta parin minuutin päästä piti
jo jatkaa matkaa. Ja Kilkenny ei mielestäni ollut niin erikoinen paikka että
olisi pitänyt ajaa Dublinista sinne asti. Suurin osa päivästä menikin bussissa
istuessa. Suosittelen siis jotain lähemmäksi suuntaavaa päiväretkeä, että
oikeasti ehtii nauttia nähtävyyksistä.
Saavuttuamme
takaisin Dubliniin, kävimme katsomassa Dublinin keskustaa, eli Temple Bar
-aluetta joka on täynnä pubeja, ravintoloita ja kauppoja. Onneksi sieltä löytyi
myös etnisiä ravintoloita ettei tarvinnut taas syödä pubiruokaa ;) Illallisen nautimme
libanonilaisessa ravintolassa.
"The Temple Bar" Temple Barissa.
Koska edellinen päivä oli mennyt päiväretken parissa, vietimme sunnuntain Dublinin keskustassa kävellen ja nähtävyyksiä katsellen.
O'Connell Street.
Spire of Dublin, yli 100-metrinen monumentti O'Connell Streetillä. Monumentti näkyi melkein kaikkialle kaupungissa, varsinkin iltaisin kun huippu oli valaistu.
Matka jatkui Trinity Collegelle.
Puun alla olisi varmasti mukava lueskella kesäisin.
Nora oli saanut työkavereiltaan vinkkejä hyvistä ravintoloista ja päädyimme yhteen niistä. Ravintolan nimi oli Rustic Stone ja se oli tosi kiva paikka. Ruoka-annokset olivat valtavia ja niin herkullisia. Suosittelen todella tuota paikkaa, ensimmäinen ravintola jossa ruokailu oli todellinen nautinto.
Sai valita ottaako ison vai pienen salaatin. Tämä on se pieni :D
Sunnuntai-iltapäivänä Nora joutui valitettavasti lähtemään takaisin Lontooseen, mutta minä jäin Dubliniin vielä yhdeksi päiväksi.
Sunnuntai-iltana ehdin vielä kierrellä kaupungissa ennen pimeän tuloa.
Joku oli laittanut hienot Halloween-koristeet.
Katutaidetta.
Kävin The Brazen Headissa, Dublinin vanhimmassa pubissa, joka on yli 800 vuotta vanha. Tunnelma oli katossa ja tuskin mahtui sisälle. Keskellä oleva mies johdattaa yhteislauluun.
Söpöjä värikkäitä ulko-ovia näkyi joka puolella.
Dublin Castle.
Matkalla takaisin hotellille päin.
Dublinissa käynyt
kaverini oli suositellut Howthin rannikkokylää joten päätin lähteä sinne
maanantaina. Howth sijaitsee parikymmentä kilometriä Dublinista itään. Howthiinkin olisi
järjestetty päiväretkiä mutta lähdin suosiolla ihan omatoimisesti matkaan kun
sinne kerran pääsi helposti paikallisjunalla. Menopaluu Howthiin maksoi 5,75 €.
Howth oli kyllä
tosi suloinen, harmi vain että siellä oli kovin tuulista ja sateista. Tuntui
kuin olisi lentänyt kumoon minä hetkenä hyvänsä. Kiertelin satama-aluetta,
mutta kauhean kauas ei nähnyt harmauden takia. Kävin pienessä kalakaupassa
ostamassa merilevää sekä luomukaupassa ostamassa herkullisia hedelmiä. Puolen
päivän aikaan The Brass Monkey oli ainoa auki oleva ravintola joten kävin
siellä lämmittelemässä kalakeiton parissa ja suuntasin sitten takaisin
Dubliniin.
Oli kyllä melko harmaata...
Tiesittekö muuten, että Irlannissa ei ikinä ole yli kaksi tuntia rannikolta!
Howthin suloinen pieni rautatieasema :)
Dublinissakin oli
erittäin sateista. Vaikka en hirveästi tykkää shoppailla matkoilla, kävin
kiertelemässä hieman kauppoja kun en halunnut olla ulkona kylmässä sateessa.
Ennen iltapäivän lentoa ehdin vielä käydä Govinda’s-ravintolassa syömässä.
Govinda’s on hare krishnojen omistama ravintola ja Brisbanen
Govinda’s-ravintolassa tuli käytyä pari kertaa siellä asuessani. Dublinin
Govinda’s oli kyllä vielä sata kertaa parempi! Se ei ollut mikään kouluruokalan
näköinen vaan sisustukseen oli panostettu: värikkäitä seiniä, bambuisia
väliseiniä ja puisia tuoleja. Ja ruoka oli niin hyvää! Kuutisen lämmintä ruokaa
ja kuutisen salaattia joista työntekijä kokosi haluamasi annoksen. Olen muuten
kuullut huhuja, että Helsinkiin avataan Govinda’s-ravintola. Can’t wait!
Valtava
ruoka-annos maksoi 3 euroa :D
Pidennetty vikonloppu
Irlannissa oli oikein onnistunut. Irlantilaiset ovat iloista sakkia, vaikka
huumorintaju on hieman outoa välillä ;) Dublin on suloinen kaupunki ja sen
verran pieni, että ainakin keskustan alue ehti tulla tutuksi parissa päivässä. Parasta
reissussa (ihanan seuran lisäksi) oli livemusiikki pienissä pubeissa ja huonointa oli niiden ruoka :D